Sekä yritysten että yksityishenkilöiden yhteystiedot siirtyvät vähitellen sähköisiin hakemistoihin, jotka valtaavat tilaa perinteisiltä puhelinluetteloilta ja numeropalveluilta.

Etenkin uusien yritysten ja yrittäjien haasteena on saada näkyvyyttä juuri niissä hakemistoissa, joista kuluttajat etsivät tietoa. Tie hakemistopalveluiden pariin aukeaa helposti, kun tietää, mistä kannattaa lähteä liikkeelle.

1. Määrittele mainosbudjetti

Päätä etukäteen ainakin suuntaa antava budjetti yrityksesi sähköiseen mainontaan ja palveluihin liittyville investoinneille. Summan ei tarvitse välttämättä olla huikean korkea, oikein sijoitettuna jo sadoilla euroilla saa merkittäviä tuloksia.

2. Mieti, mikä on yrityksesi ydinviesti

 Kun mainosbudjetti on päätetty, pitää päättää yrityksen ydinviesti. Millä tuotteilla, palveluilla ja hakusanoilla haluat itsesi löydettävän verkon hakemistoista?

- Kannattaa miettiä, millä sanoilla potentiaalinen asiakas voisi yrityksesi palveluja etsiä.

3. Mieti, missä hakemistoissa yrityksen kannattaa näkyä

Suomessa on tarjolla useita erilaisia sähköisiä hakemistoja, mutta etenkään uusien yritysten ei ole tarpeellista näkyä kaikissa.

- Markkinoilla on sekä vähän suurempia että pienempiä toimijoita. Kannattaa hiukan haarukoida missä tarvitsee näkyä ja mihin hintaan, kallein ei aina ole paras, Directa Oy:n toimitusjohtaja Ville Komppa neuvoo.

4. Hanki mediatilaa hakemistoista

Omalle yritykselle sopivan ydinviestin päättämisen jälkeen hankitaan mediatilaa erilaisista hakemistoista ja joko niiden kautta tai tarvittaessa jopa erikseen hakukoneista.

- Esimerkiksi asianmukaisten yrityshakemistopalveluiden kautta tiedot siirtyvät myös verkon hakukoneisiin, jolloin erikseen maksavaa hakukonemainontaa ei välttämättä tarvita, Komppa vinkkaa.

Sähköisen hakemistonäkyvyyden hinta vaihtelee palveluntarjoajan mukaan. Kompan mukaan voi kuitenkin puhua yleisesti 100-500 euron summasta vuosittain. Kustannustehokkaimmat palvelut ovat yleensä sellaisia, joissa asiakas maksaa vain saamastaan näkyvyydestä tai hakuosumista.

5. Hanki yrityksellesi verkkosivut

Mikäli yrityksellä ei vielä ole omia kotisivuja, ne kannattaa hankkia viimeistään nyt. Toimivat verkkosivut korvaavat nykyään käyntikortin, ja ne voi joko rakentaa itse tai tilata ulkopuoliselta palveluntarjoajalta.

- Muista huolehtia verkkosivuston rakenne sellaiseksi, että hakukoneet ymmärtävät sen sisällön. Sivuston pystyy rakentamaan myös niin, että se näyttää ruudulla hyvältä, mutta hakukoneet eivät näe sen sisältöä lainkaan.

Verkkosivuston rakentamisen kustannukset riippuvat sekä palveluntarjoajasta että siitä, mitä sisältöä sivustolle halutaan.

- Kalliimmat sivustot maksavat yritykselle helposti tuhansia euroja. Ne ovat räätälöidympiä, mutta voivat olla myös liian järeitä pienen yrityksen tarpeisiin. Esimerkkinä Directan halvin verkkosivuratkaisu maksaa ylläpitokuluina 60 euroa vuodessa, ja sisältää ilmaisen puhelinpäivityksen sekä sivuston indeksoinnin verkon halukoneisiin.

6. Järjestä muut sähköiset palvelut kuntoon

Ville Komppa suosittelee yrityksille myös mobiilisivujen rakentamista. Juuri julkaistun tutkimuksen* mukaan jo kolmannes suomalaisista käyttää mobiilia internetia, kun taas harva yritys kunnostautuu sillä alueella.

- Mobiilisivut parantavat yrityksen löydettävyyttä merkittävästi. Esimerkiksi mobiili-Googlessa löytyvät todennäköisimmin kärkipäästä ne yritykset, joilla on mobiilisivut. Sen sijaan normaalissa Googlessa löytyminen voi olla hankalampaa, koska siellä on niin paljon tarjontaa.

7. Pidä tiedot ajan tasalla

Uudet, yrityksen toiminnan kannalta oleelliset tiedot pitää päivittää kaikkiin lähteisiin.

- Ei vaikuta luotettavalta, jos yrityksen nettisivuilla lukee, että ne on päivitetty viimeksi vuonna 2004. Päivittämisen pitää olla joko yrityksen itsensä tai palveluntarjoajan kautta niin vaivatonta, ettei siitä tule kynnyskysymystä. Sama pätee myös kaikkeen yrityksen verkossa näkyvään markkinointiin, vain ajantasainen tieto tuottaa lisäarvoa liiketoimintaan.

8. Avaa verkkokauppa

Kun verkkosivut ovat kunnossa, ja hakemistojen kautta kanavoidaan liikennettä niille, kannattaa miettiä verkkokaupan avaamista, mikäli yrityksen tuotteita voi myydä netin kautta.

- Verkkokauppa on kustannustehokas, ei henkilökuntaa vaativa ratkaisu, jolla voi helposti tehdä lisäliikevaihtoa koti- ja ulkomailla, Ville Komppa toteaa.

9. Reagoi yhteydenottoihin aktiivisesti

Internetin aktiivikäyttäjät ovat nopealiikkeisiä. Potentiaalinen asiakas joka käyttää aktiivisesti internetia tiedonhakuvälineenään, on tottunut nopeaan palautteeseen. Jos esimerkiksi sähköisen hakemiston kautta yritykselle toimitettuun tiedusteluun ei vastata päivän kuluessa, on asiakaskysely useimmiten vanhentunut ja tieto tai palvelu on hankittu muualta. Tämä pätee erityisesti suhteellisen edullisten palveluiden tarjoajiin. Huolehdi siis siitä, että jokaisen yhteydenottoon vastataan nopeasti.

10. Pidä yhteyttä asiakkaisiin

Kaikki edellä mainitut sähköiset palvelut ovat osa yrityksen sähköistä viestintää. Muista huolehtia sen kautta saaduista hedelmistä. Kerää aktiivisesti omaa asiakasrekisteriä kaikkien yhteydenottojen tiimoilta ja tiedota potentiaalisinta asiakaskuntaasi aktiivisesti yrityksesi palvelutarjonnasta. Sähköposti on tähän kätevä väline eikä sen lähettäminen maksa mitään. Oma asiakasrekisterin täydennykseksi sähköisiä kohderyhmärekistereitä on saatavilla hakemistoalan toimijoilta.

Miten Directa on vastannut nopeasti kehittyvien markkinoiden tarpeisiin?

Directa tuottaa jo lähes kaikkia sähköiseen näkyvyyteen tarvittavia palveluita.

- Yhtiö on kehittynyt palveluntarjoajaksi, joka pystyy tarjoamaan erityisesti pk-yrityksille kaikki niiden tarvitsemat sähköiset peruspalvelut, esimerkiksi verkkosivut, mobiilisivut, näkyvyyden verkon hakukoneissa sekä muun sähköisen markkinoinnin, Komppa kertoo.

Verkkokauppatilauksia otetaan myös jo vastaan, nämä palvelut julkaistaan heinäkuussa. Lisää sähköisiä palveluita julkaistaan kuluvan vuoden aikana. Lisätiedot www.directa.fi

Faktalaatikko:

- Kolmasosa 15-64 -vuotiaista suomalaisista käyttää internetiä kännykän mobiilin kautta. Vielä vuosi sitten mobiilisurffajia oli vain neljäsosa suomalaisista.

- 79 prosenttia suomalaisista käyttää internetiä. Lähes kaikki alle 40- vuotiaat ovat netin vakituisia käyttäjiä, mutta 40 ikävuoden jälkeen käyttäjien osuus vähenee.

- Internetiä käytetään useimmiten sähköpostin lähettämiseen ja vastaanottamiseen, tavaroita tai palveluita koskevaan tiedonetsintään sekä pankkiasioiden hoitoon.

- Verkkokaupan suosio kasvaa. Viime vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 32 prosenttia väestöstä oli tehnyt ostoksia verkkokaupassa. Lisäksi 20 prosenttia oli tehnyt verkko-ostoksia joskus aikaisemmin. Verkkokaupan ahkerimpia käyttäjiä ovat 30-49 -vuotiaat. Useimmiten verkkokaupasta ostetaan matkailutuotteita.

Artikkelin on tuottanut Directa Oy. Artikkeli on vapaasti ja veloituksetta julkaistavissa sellaisenaan tai käytettävissä juttupohjana.