Suomen Elektronisen Kaupankäynnin yhdistys ry:n säännöt

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
   

   Yhdistyksen nimi on Suomen elektronisen kaupankäynnin yhdistys ry, kansainvälisissä yhteyksissä käytetään nimeä Electronic Commerce Finland. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. 

2. Tarkoitus ja toiminnan laatu
   

   Yhdistyksen tarkoituksena on seurata, edistää, koordinoida ja tukea elektronisen kaupankäynnin ja siihen liittyvien toimintojen kehitystä Suomessa. Elektronisella kaupankäynnillä ymmärretään tietoliikenneteknologioita hyödyntämällä tapahtuva liiketoiminta, siinä sovellettavat teknologiat ja liiketoimintakonseptit sekä näihin liittyvät lainsäädännölliset ja institutionaaliset kysymykset.

   Tämän tarkoituksen saavuttamiseksi yhdistys pyrkii edistämään ja toteuttamaan elektroniseen kaupankäyntiin liittyvää tutkimusta ja tuotekehitystä. Lisäksi yhdistys edistää tämän alueen toimijoiden verkostoitumista järjestämällä seminaareja ja koulutustilaisuuksia sekä osallistumalla vastaaviin kansainvälisiin tilaisuuksiin. Yhdistys osallistuu elektroniseen kaupankäyntiin liittyvään julkiseen keskusteluun ja pyrkii omalta osaltaan vaikuttamaan alan lainsäädäntöön. Elektroniseen kaupankäyntiin liittyviä ajatuksia ja kokemuksia vaihdetaan alalla toimivien niin kansallisten kuin kansainvälisten tahojen kanssa.

   Tavoitteena on kiihdyttää elektronisen kaupankäynnin kehitystä ja sen yleistä hyväksymistä.

   Tarkoituksensa saavuttamiseksi yhdistys:

   • järjestää workshopeja, seminaareja ja koulutustilaisuuksia
   • tekee selvityksiä ja tutkimuksia
   • ylläpitää voittoa tavoittelematonta elektronista tiedonjakelukanavaa
   • osallistuu yhteistyössä muiden vastaavien yhteisöjen kanssa
   • kansainväliseen yhteistyöhön
   • osallistuu elektronisen kaupankäynnin julkiseen keskusteluun

   Toimintansa tukemiseksi yhdistys:

   • voi ottaa vastaan lahjoituksia, testamentteja ja avustuksia
   • järjestää rahankeräyksiä ja arpajaisia asianmukaisen luvan saatuaan
   • järjestää maksullisia elektroniseen kaupankäyntiin liittyviä tapahtumia
   • voi omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta
3. Jäsenet
   

   Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen. Henkilöjäseneksi voidaan hyväksyä kokopäiväiset tutkijat ja opiskelijat. Lisäksi henkilöjäseneksi hakevan on esitettävä todistus tutkija- tai opiskelijastatuksestaan. Kannattavaksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. Varsinaiset jäsenet ja kannattavat jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa.

4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen
   

   Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.

   Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

5. Liittymis- ja jäsenmaksu
   

   Varsinaisilta jäseniltä, henkilöjäseniltä ja kannattavilta jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen kullekin jäsenryhmälle päättää vuosikokous. Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksuja.

6. Hallitus
   

   Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja ja vähintään kaksi ja enintään seitsemän muuta varsinaista jäsentä sekä vähintään kolme ja enintään seitsemän varajäsentä.

   Hallituksen toimikausi on vuosikokousten välinen aika.

   Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.

   Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.

   Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

7. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
   

   Yhdistyksen nimenkirjoitusoikeus on hallituksen puheenjohtajalla, hallituksen varapuheenjohtajalla sekä hallituksen siihen erikseen oikeuttamalla henkilöllä.

8. Tilikausi ja tilintarkastus
   

   Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi, 1.1. - 31.12.

   Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään kolme viikkoa ennen vuosikokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta hallitukselle.

9. Yhdistyksen kokoukset
   

   Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä tilikauden päättymisen jälkeen viimeistään huhtikuun loppuun mennessä.

   Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.

   Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä, henkilöjäsenellä, kannattavalla jäsenellä, kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä yksi ääni. Kannattavan jäsenen ollessa juridinen henkilö äänivaltaa käyttää jäsenen valtakirjalla valtuuttama henkilö.

   Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

10. Kokousten koollekutsuminen
    

    Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä.

11. Vuosikokous
    

    Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

    1. kokouksen avaus
    2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
    3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
    4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
    5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto
    6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
    7. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet
    8. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
    9. valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat
    10. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

    Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokoukseen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

12. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
    

    Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.

    Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.

Säännöt päivitetty 31.12.2001 ja 31.5.2005