Huomio kaikki käyttäjät!
Suomen Elektronisen Kaupankäynnin yhdistys ry:n (ECF) ja Sähköisen kaupan palvelukeskuksen (E-FINLAND.org) internet-palvelut yhdistyvat! Uuden E-COMMERCE FINLAND portaalin avoin nk. Pre-Beta-testaus alkaa 18.2.2008 tässä osoitteessa.

Attention all users!
The web-services of Electronic Commerce Association of Finland (ECF) and E-Commerce Service Centre (E-FINLAND.org) will join, offering a new portal for Finnish E-Commerce. The service will open 18.2.2008 for open Pre-Beta-testing.

Electronic Commerce Finland ry
ENG
HAE

Perustietoa Suomen nettikaupasta


Internet-kuluttajakaupan kehitys Suomessa

Eli kuinka paljon suomalaiset kuluttavat ovat kuluttaneet internetissä tuotteisiin ja palveluihin, kaupan sijaintimaasta riippumatta.

lähde: ECF ry


Internetin suosituimmat tuoteryhmät kuluttajien keskuudessa


Lähde: Tilastokeskus

  • Kevään 2004 ja kevään 2005 väliset muutokset ovat vertailukelpoisia !
  • Kausivaihtelujen havannoillistamiseksi mukana on myös syksy 2004
  • Kevään 2006 tiedot julkaistaan marraskuussa 2006


Perustilastotietoja sähköisestä kaupasta Suomessa

Tilastokeskuksen Tietoaika-lehden (2004/8) mukaan Internetin käyttäjien määrä on vuoden jälkeen kääntynyt jälkeen kasvuun. Myös kuluttajien internetistä suorittamat hankinnat ovat kasvussa sekä volyymissa että kävijöiden määrässä mitattuna. Samalla internet-kaupan arvo on noussut jo yli kahden miljardin euron rajan vuositasolla. Suosituimpia ovat matkavaraukset ja pääsyliput. Tiedot pohjautuvat Tilastokekuksen keväällä 2004 keräämään puhelinhaastatteluaineistoon (n=3100), jossa kartoitettiin suomalaisten tieto- ja viestintätekniikan käyttöä, osaamista ja asenteita.

Naiset ohittavat miehet

Suomalaisista yli 2,7 miljoonaa eli noin 70 prosenttia 15-74-vuotiaista suomalaisista oli käyttänyt Internetiä kuluvana vuonna, eli tammikuun alun jälkeen. Syksyllä 2003 käyttäjiä oli 65 prosenttia. Samalla kun käyttäjien määrä on lähtenyt nousuun, niin naiset (70 %) ovat saavuttaneet miehet (71 %) Internetin käyttäjien määrässä. Käyttäjämäärät ovat kasvaneet kaikissa ikäluokissa, mutta suhteellisesti eniten ovat kasvattaneet yli 50-vuotiaat.

Tutkimuksen mukaan yleisimpiä Internetin käyttötarkoituksia olivat sähköposti (lähes 90 %) ja pankkiasioiden (lähes 70 %) hoito. Verkkolehtiä oli lukenut joka toinen, ja matka- ja majoituspalveluja selaillut yli puolet kaikista Internetin käyttäjistä. Lähes kaksi kolmesta oli käynyt kunnan tai valtion viranomaisten verkkosivuilla. Edellisen vuoden 2003 kevääseen verrattuna suosiotaan kasvattivat selvästi tuotteiden ja palvelujen ostaminen tai tilaaminen, pankkiasioiden hoito sekä sähköpostin käyttö. Myös internet-puhelut ovat yleistyneet, joskin ovat edelleen harvinaisia (5 %).

Internet-kauppa yleistyy vauhdilla

Tutkimusajankohtaa edeltävän kolmen kuukauden aikana internetin kautta on tilannut jotakin yhteensä 790 000 henkeä eli yli 20 % 15-74-vuotiaasta väestöstä ja 29 % Internetiä käyttäneistä. Pääkaupunkiseudulla osuus oli noin 26 prosenttia ja muualla 17-20 prosenttia, mutta alueiden välinen ero on kaventunut sekä Internetin käytössä, tuotetiedon hakemisessa että verkkohankinnoissa. Syksyllä 2002 määrä oli noin 640 000 henkeä.

Noin 15 prosenttia (yli 590 000 henkeä) oli tilannut jotakin internetin kautta yksityiskäyttöön. Määrät olivat syksyllä 2003 noin 490 000 ja syksyllä 2002 noin 450 000 henkeä. Yhteensä internet-kauppaa on kokeillut jo 1,3 miljoonaa suomalaista. Rahapelejä verkossa pelasi kolmen kuukauden aikana 280 000 henkeä. Heistä lähes puolet oli lisäksi hankkinut verkosta tavaroita tai palveluja.

Verkko-ostoksia tehneiden osuus Internetin käyttäjistä vaihteli pääkaupunkiseudun 26 prosentista muissa kunnissa asuvien 17-20 prosenttiin.

Samaan aikaan kuitenkin lähes 2,3 miljoonaa eli 59 prosenttia 15-74-vuotiaista ilmoitti etsineensä Internetistä tuotteita ja palveluita koskevia tietoja. Tällaisia näyteikkunaostoksilla kävijöitä voidaan pitää potentiaalisina internet-kaupan käyttäjinä, joilla on sekä valmiuksia että halua internet-kaupankäyntiin, vaikka he tekevätkin ostoksensa pääosin muuten kuin verkon kautta.

Internet-kaupan arvo nopeassa kasvussa

Internetin kautta tehtävät hankinnat ovat vuoden 2003 jälkipuoliskosta saakka kasvaneet yhä nopeammin. Keväällä 2004 yksityiskäyttöön suoritettujen internet-tilausten kokonaisarvo oli arviolta noin vajaat 530 miljoonaa euroa, ja edelliseen syksyyn 2003 verrattuna luku on kaksin kertaistunut. Vuositasolla tämä merkitsisi noin 2,1 miljardin euron arvosta tilauksia ja ostoksia.

Kasvuvauhti on ollut nopeinta tuotteissa, joiden keskihinta on suhteellisen korkea, kuten matka- ja hotellivarauksissa. Noin joka kolmas oli ostanut internetistä enintään 100 eurolla, ja joka neljäs oli käyttänyt ostoksiin yli 500 euroa. Lähes kolmennes kertoi ostaneensa tuotteita tai palveluja ulkomaisista internet-kaupoissa.

Aineettomat tuotteet kärjessä

Kun neljävuotta sitten, syksyllä 2000 vielä lähes 80 % internet-ostoksista oli fyysisiä tavaroita, niin keväällä 2004 osuus oli vain alle 33 %. Viime aikoina nopeiten suosiotaan ovat kasvattaneet aineettomat hyödykkeet ja palvelut, kuten pääsyliput, matkat ja hotellivaraukset, sekä kulutuselektroniikka ja kodinkoneet.

Internet-ostaminen yhä luotettavampaa

Ostosten teko verkossa oli internetistä hankintoja tehneiden mielestä sujunut useimmiten ongelmitta (76 %). Suurimmat ongelmat liittyivät luvattua pidemmiksi venyneissä toimitusajoissa (15 %), tai tilaukset eivät saapunut koskaan (5 %), tai tuote oli eri kuin tilattu (3 %). Myös joidenkin tuotteiden takussa oli ilmennyt ongelmia (5 %). Harvinaisempaa oli, että tuote oli ilmoitettua kalliimpi tai että toimituskustannukset olivat luvattua kalliimmat.

Viimeisen vuoden aikana 12 % Internetiä käyttäneistä oli maksanut luottokortilla Internetissä. Vain harva raportoi luottokorttinsa tietojen väärinkäytöstä.

Huomioita tilastosta ja lähteet

Lisätietoja saa Tilastokeskuksen Tietoaika-lehdestä 2004/8

Informaatio peräisin Sähköisen kaupan palvelukeskusken (e-finland.org) kirjoituksesta. Lähteinä on käytetty Juha Nurmelan, Timo Sirkiän ja Laura Mustosen artikkelia Tilastokeskuksen Tietoaika-lehdessä (nro 2004/8) sekä Tietoyhteiskuntaohjelma.fi verkkopalvelua.

    



top top
XHTML 1.0